Koulun historia
RAUTAVAARAN KUNNAN KANGASLAHDEN KOULUN 100-VUOTISHISTORIIKKI
(Kirjoittanut Taimi Hirvonen)
Maaseutukylissä maassamme oli sata vuotta sitten vain muutamia kansakouluja. Kotikunnassamme Rautavaaralla ei ainuttakaan. Tuolloin kuntamme oli ollut jo 13 vuotta itsenäisenä kuntana. Naapurikunnassamme Nilsiässä, johon tämä Kangaslahden kylä silloin kuului, oli vain kirkonkylässä kansakoulu.
Kansanvalistamista ja kehittämistä harrastavat kuntalaiset rupesivat kuitenkin puuhaamaan tarmokkaasti toisen koulun perustamista kuntaansa. Noiden uuden koulun puuhaajien joukkoon on kuulunut muistitietojen mukaan silloinen Nilsiän kirkonkylän kansakoulun opettaja Juho Korhonen, joka oli kotoisin Kangaslahdesta Kantoniemen tilalta. Tämän kylän poikana hän vaikutti kaikella tarmollaan mielipiteiden muokkaamiseksi siihen suuntaan, että Nilsiän kunnan kuntakokous toukokuun viidentenä päivänä päätti perustaa kansakoulun Kangaslahteen Juho Korhosen synnyinkylään. Toinen suuri vaikuttaja koulun perustamispäätökseen oli silloisen Nilsiän piirin nimismies F. E.Walden, joka myös toimi ansiokkaasti kunnan silloisessa johtokunnassa ja tuo johtokunta oli silloin myös Kangaslahden koulun johtokunta. Kuntakokouksen perustamispäätöksen jälkeen toimittiin niin ripeästi, että jo saman toukokuun 23. päivänä Nilsiän kunta osti tältä kylältä Juhana ja Erik Korhoselta tontin vanhoine rakennuksineen koulua varten 500 markan kauppahinnalla kansakoulun tonttimaaksi ja kaksi vuotta myöhemmin toisen maapalstan sadalla markalla niin, että tontin alaksi tuli yhteensä 6,4745 kymmentuhannetta osaa hehtaaria. Nimeksi tuli "Kangaslahden koulun maa" ja talo oli vanha Iivolan talo.
Heinäkuun 26. päivänä 1887 on Keisarillisen Suomen Senaatti kouluylihallituksen esittelystä, Nilsiän kunnan tekemästä anomuksesta, myöntänyt opettajan palkkaamiseksi näin perustettavan "seka" eli tytöille ja pojille yhteiseen kansakouluun Smk 800 suuruisen valtionavun, vaadittuaan kunnalta vakuutuksen, että kunta osaltaan sitoutuu vuosittain varaamaan koulun opettajalle tarpeellisen asunnon keittiöineen ja ulkohuoneineen ynnä vapaat polttopuut, viisi tynnöriä jyviä, puoleksi rukiita, puoleksi ohria, 240 leiviskää heiniä, yhden lehmän laitumen ynnä kymmenen tynnyrialaa viljelyskelpoista maata. Juuri laidunmaaksi Nilsiän kunta hankki edellä mainitun sen toisen sadan markan hintaisen maapalan.
Koulutyö päästiin aloittamaan lokakuun 17. päivänä 1887. Siis juuri tänään sata vuotta sitten. Juhlallisesti silloin koulun ensimmäinen opettaja Juho Langinen (syntynyt Suonenjoella) kirjoitti päiväkirjaan isoilla kirjaimilla KOULU AVATTIIN. Tuolloin kouluun kirjoittautui 19 oppilasta, joista nuorin oli 6-vuotias ja vanhin 16-vuotias. Kaikki sisäänkirjoitettiin ensimmäiselle vuosiluokalle. Seuraavana syksynä ensimmäiselle luokalle tuli jo 33 uutta oppilasta.
Opettaja Juho Langinen toimi tarmokkaasti pidettynä opettajana ja kasvattajana viisi vuotta ja siirtyi sitten Ilomantsiin. Opettaja Langisen kerrottiin usein olleen aamulla puimassa viljojaan ennen koulua ja teroittaneen usein oppilailleen luonnonläheisyyttä, usein voimisteluna oli ollut kuuden kilometrin patikkalenkki edestakaisin Harsumäelle ja tuolloin oli hongikko kaikunut oppilaiden rytmikkäistä lauluista. Koulun toiseksi opettajaksi tuli ylioppilas Henrik Johan Savolainen vuonna 1892, hän on ollut koulun opettajana kunnioitettavat 26 vuotta eli aina vuoteen 1918, jolloin hän jäi eläkkeelle. Hänen aikanaan, eli vuonna 1907, Nilsiän ja Rautavaaran kunnan rajaa siirrettiin nykyiselle paikalleen ja niin Kangaslahden koulu jäi Rautavaaran puolelle. Pöytäkirjat kertovat opettaja Savolaisen suorittaneen lisäopintoja ja johtokunnan anomusten tukemana saaneen kouluylihallitukselta pätevän (kompetentin) paperit.
Hänen jälkeensä opettajina ovat toimineet seuraavat opettajat:
| Kaarlo Juhani Tulkki | 2 vuotta |
| Bertta Sormunen | syyslukukauden |
| Helmi Nuutinen | kevätlukukauden |
| Aarne Väkiparta | 1 vuoden |
| Anna Porvari | 1 vuoden |
| Anni Lukkarinen | 1 vuoden |
| Aino Minkkinen | 1 vuoden |
| Maria Tikkanen | 1 vuoden |
Pisimmän päivätyön Kangaslahden koulun hyväksi teki opettaja Elsa Torvinen. Hän tuli yksiopettajaisen koulun opettajaksi vuonna 1926 ja jäi eläkkeelle 1964 toimien siis 38 vuotta koulun ja kylän parhaaksi. Hänen aikanaan koulun kehitys oli myönteistä, vaikkakin tuohon aikaan sattuivat sotavuodet 1939-45. Uusi koulu, tämä nykyinen valmistui hänen aikanaan v.1937, jolloin uuden koulun vihkiäisten yhteydessä vietettiin koulun 50-vuotisjuhlat. Juhlaan oli lehtileikkeen mukaan kokoontunut yli 200 henkeä.
Koulu muuttui 2-opettajaiseksi v.1950. 2-opettajaisen koulun opettajina Elsa Torvisen kanssa ovat toimineet seuraavat opettajat:
| Pentti Kokkonen | 2 vuotta |
| Helvi Partanen | 1 vuosi |
| Lauri Tirkkonen | 1 vuosi |
| Erkki Ahonen | 1 vuosi |
| Pertti Komppula | 1 vuosi |
| Pekka Korhonen | 1 vuosi |
| Anja Puranen | 1 vuosi |
| Viktor Riissanen | 1 vuosi |
| Eino Karppinen | 3 vuotta |
| Leo Konttinen | 1 vuosi |
| Arto Huttunen | 1 vuosi |
Näiden jälkeen:
| Irmeli ja Johannes Kuljukka | 9 vuotta |
| Saara ja Jussi Ruotsalainen | 11 vuotta |
| Tarja ja Esa Väisänen | 3 vuotta |
Nykyiset opettajat ovat Jari Hirvonen ja Taimi Hirvonen. Lisäksi viransijaisina ovat toimineet Irja Torvinen, Irma Mäntynen, Kyllikki Toivanen, Irja Peltonen, Ulla Mansikka, Raili Soininen, Leena Honkanen, Heta Haikarainen ja Taimi Hirvonen, esikoulun kouluavustajana Maire Heikkinen. Lisäksi tyttöjen ja poikien käsityönopettajana on toiminut 15 eri henkilöä ennen kuin koulu muuttui kaksiopettajaiseksi. Opettajien Saara ja Jussi Ruotsalaisen aikana koulu harrasti kovasti liikuntaa, etupäässä hiihtoa ja koulun joukkue vaelsi voitosta voittoon.
Vuonna 1966 yhdistettiin Kangaslahden koulupiiriin Harsumäen koulupiiri ja koulun nimeksi tuli silloin Harsukankaan koulu. Koulupiirin nimeksi hyväksyttiin Kangaslahden ala-aste jälleen vuonna 1969.
Alkuvuosina vv. 1887-1894 koululla ei ollut omaa erityistä johtokuntaa eikä koululle ollut muodostettu omaa koulupiiriäkään. Koulun asioita hoiti Nilsiän kunnan koulujen yhteinen johtokunta, johon ovat kuuluneet mm. alussa mainittu Nilsiän nimismies F. E. Walden ja silloinen kunnan esimies L. V. Laitinen. Vasta joulukuun 15. päivänä 1894 tehdyllä kuntakokouksen päätöksellä perustettiin oma Kangaslahden koulupiiri, määriteltiin sille alue velvollisuudella huolehtia keskuudestaan äyrien perusteella maksuunpannuilla tuloilla koulun tarpeista ja sen opettajan palkkauksesta. Ensimmäiseen omaan johtokuntaan kuuluivat:
Talollinen A. J. Partanen Keyritynkylä 8 Talollinen Matti Korhonen Suojärvi 2 Talollinen Eerik Korhonen Suojärvi 11 Talollinen Elias Korhonen Suojärvi 13 Lampuoti Antti Möykkynen Suojärvi 5 Kauppias Iisrael Kronqvist Nilsiä
Näistä ensimmäisistä johtokuntalaisista eivät kaikki osanneet kirjoittaa nimeänsä pöytäkirjaan, piirsivät vain puumerkkinsä. Johtokuntiin on kuulunut edellisten lisäksi koulun historian aikana 68 eri henkilöä. Pisimmän ajan Aaro H. Korhonen, peräti 45 vuotta. Toiseksi pisimmän ajan Jalmari Korhonen, 34 vuotta ja kolmannelle tilalle yltää Adolf Möykkynen, 20 vuotta. Vähintään 20 vuotta ovat johtokunnissa toimineet Antti Möykkynen, Aino Kokkonen, Paavo Koponen, J. H. Honka, Eerik Korhonen, Anselmi Korhonen, Antti Kokkonen, Janne Riekkinen, Aatami Tuomainen, Tyyne Kokkonen, Sulo Voutilainen, Veikko Koistinen, Matti Huusko, Anna Kokkonen, Kauko Korhonen ja nykyinen puheenjohtaja Anssi Korhonen ottaen mukaan myös kouluneuvostoaika. Ensimmäinen nainen johtokunnassa on ollut Anna-Mari Partanen v. 1898, käynyt vain muutaman kerran kokouksessa ja kotitöiden takia johtokuntaan on vaihdettu hänen miehensä. Seuraava nainen on ollut Aini Kokkonen v.1914.
Oppilaita on kouluun sisäänkirjoitettu oppilasluetteloiden mukaan tähän päivään tullessa yhteensä 789 oppilasta. Alkuaikoina oppilaat olivat hyvin laajalta alueelta Varpaisjärveltä, Muuruvedeltä sekä Nilsiän ja Rautavaaran pitäjien eri puolilta. Oppilasmäärä on ollut suurimmillaan ennen talvisotaa tämän koulurakennuksen valmistuttua, jolloin ns. alakoululaisia oli 25, yläkoululaisia 30 ja jatkokurssilaisia 8. Seuraavan kerran oppilashuippu oli 1950, jolloin supistettu koulu muuttui 2-opettajaiseksi. Oppilasmäärät ovat pysyneet varsin suurina aina vuoteen 1980, jonka jälkeen on ollut laskua niin, että v. 1985 saatu esikouluopetuslupakaan ei ole tuonut pysyvää lisäystä oppilasmääriin.
Ei sovi unohtaa myöskään koulutyöntekijöitä, siivoojia ja keittäjiä. Ensimmäinen ulkopuolinen palkattu siivooja pöytäkirjojen mukaan oli Aaro Korhonen v. 1918 65 markan vuosimaksusta. Aikaisemmin opettajat ja oppilaat ovat huolehtineet lämmityksestä ja siivoamisesta. Palkatun siivoojan työhön kuului luokan, tampuriinin, rappusten ja käymälöiden pesu. Luuttuaminen suoritettiin joka toinen viikko, tuplat pantiin paikoilleen ja otettiin pois kerran vuodessa. Palkattuja siivoojia on ollut 26, joista kauimmin nykyinen keittäjä-siivooja Katri Huusko 15 vuotta. Toiseksi kauimmin Ester Hartikainen yhdeksän vuotta ja kolmanneksi Terttu Hartikainen (Kokkonen) kuusi vuotta. Mm. opettajat Elsa Torvinen ja Anni Lukkarinen ovat toimineet myös siivoojina. Anni Lukkarinen on lahjoittanut siivouspalkkionsa koulun ompelukonerahastoon ja ompelukone on ostettu koululle v.1924. Jo v.1898 koulun johtokunta on keskustellut koneen hankkimisesta "tyttöin käsityöopetusta varten".
Keittoruokaa on annettu köyhimmille oppilaille syksyllä 1918, keittäjänä tuolloin on toiminut opettajan rouva Elli Tulkki yhden markan päiväpalkalla. Tätä ennen oli jo annettu kaikkein köyhimmille oppilaille ruoka-avustuksena "kymmenen kiloa ruisjauhoja kuukaudessa, joillekin valmiita leipiä, 500 grammaa silavaa ja puoli kiloa silliä".
Koulun historian varrelta mainitsemisen arvoisia asioita, joita on poimittu johtokuntien pöytäkirjoista, ovat esim. seuraavat:
| -piirikokous valitsi johtokuntien jäsenet, kokouksesta annettiin kirkkokuulutus, samoin koulun alkaminen kuulutettiin kirkossa. |
| -vuonna 1895 päätettiin ostaa kuusi kappaletta kivitauluja köyhimpien lasten käyttöön |
| -vuonna 1912 Rautavaaran varsinaisessa kuntakokouksessa on päätetty, että "uskonnollisten kirjain hankkiminen on kotien tehtävä, joita ei siis koulun puolesta anneta". |
| -rakennusten korjauksista vuonna 1896 päätettiin mm. että "luokan ja opettajan kamarin laipion päälle lämmikkeeksi laitetaan sammalia ja multaa ja kammarin ulkoseiniin alaosiin tuohet, navetan laipio on korjattava, heinähuoneen katto tuohista tai päreistä ja seiniä tukittava tarpeen mukaan. |
| -koulun ensimmäinen harmooni tilattu v. 1898, hinta 440 markkaa, maksettu käsiraha 100 markkaa, loppusuoritus vekselillä, jonka lunastamiseksi johtokunnan puheenjohtajan lehmät ulosmitattu. |
| -vuosi 1899 oli katovuosi, jolloin useat vanhemmat "leivän ja vaatteen puutteessa jättivät lapsensa kouluun panematta, jonka seurauksena oppilasluku oli alenemaan päin". |
| -vuosi 1902 oli myös katovuosi, jolloin vaadittiin erityistä sitkeyttä seudun asukkailta lastensa koulutielle lähettämiseksi. |
| -vuonna 1905 johtokunta pohti tarkastajan käskystä koulun puutarhan perustamista ja tuli tulokseen, että "rahojen puuttuessa ei pystytä muuhun kuin tonttimaalla löytyy kyllin kaunista havumetsää, aivan koulun lähellä, josta voipi ajan päälle saada vaikka terveyttä edistävän puiston". |
| -vuonna 1914 hankittu lippu "tangoineen ja nuorineen ylösvedettäväksi kaikkina keisarillisina juhlina, silloisen koulukartanon eteläpäähän". |
| -seuraavana vuonna tarkastajan käskystä hankittu mm. kaksi sylkyastiaa ja tuoli myös opettajalle. |
| -vuonna 1916 kansakoulun tarkastaja kirjoittanut pöytäkirjaan mm., että "olisi kunkin johtokunnan jäsenen käytävä ainakin kerran lukukaudessa koulun työhön ja tarpeisiin tutustumassa ja merkittävä käyntinsä koulun päiväkirjaan". |
| -samana vuonna johtokunta päätti esittää Herra kansakoulun tarkastajalle, "että opettaja Henrik Johan Savolaiselle, joka on menestyksellä toiminut opettajana vuodesta 1892 ilman muuta lepoaikaa paitsi varsinaiset koulun loma-ajat, myöntäisi kevätlukukaudeksi vapauden työstä vanhuuden ja raihnaisuuden takia, ehdolla, että hän itse kustantaa sijaisen", johon tarkastaja myös suostui ja määräsi viran aukijulistuksen opettaja Savolaisen lukuun. Hakijoita ei kuitenkaan ollut ja Savolainen hoiti itse tietopuolen opetuksen ja tarkastajan suostumuksella saatiin palkata Savolaisen lukuun poikain käsityön opettaja raskaampaa työtä varten. |
| -vuonna 1917 Suomen Senaatin päätöksellä saatiin koulutyö lopettaa keväällä 15. päivänä toukokuuta kovan ajan ja työväen kalleuden takia. |
| -1919 isorokon takia koulu suljettiin neljäksi viikoksi nimismiehen käskystä. |
| -vaateapuna annettiin vielä 1927 tytöille mekko-, paita- ja pöksyvaate, pojille sarkatakki ja -housut ja jos ei käynyt koulussa, vaatteet otettiin pois. Kesäksi sarkavaatteet otettiin koululle säilytettäväksi. |
| -talvisodan alkaessa joulukuun 4. päivänä 1939 opetusministeriön määräyksestä koulu lopetettiin toistaiseksi. Koululle samoin kuin muihinkin kylän taloihin oli majoitettu satoja työmiehiä läheiseltä puolustuslaitoksen työmaalta (lentokenttä). Huhtikuussa 1940 johtokunta on päättänyt esittää kansakoulun tarkastajalle, voitaisiinko melko uuden koulun ullakolla pitää koulua isoimmille oppilaille. Lupaa ei kuitenkaan oltu saatu, vaan seuraavana syksynä on luettu joitakin viikkoja edellisen vuoden kursseja lukemisessa, laskennossa ja kirjoituksessa ja katsottu sitten, ketkä siirtyvät seuraavalle luokalle. |
| -alakouluikäiselle parille tytölle johtokunta on antanut lomaa koulusta koko syyslukukauden 1940 kotitöiden takia, kun isät olivat rintamalla. |
| -sota-aikana 1939-1945 moneen vuoteen ei saatu ketään poikien veistonohjaajaksi ja tarkastajan suostumuksella tunnit opetettiin laskentoa ja kirjoitusta. |
| -lupapäiviä koulun historian aikana ovat olleet paitsi kirkolliset juhlapyhät ja vappu myös ennen itsenäisyyden aikaa keisarillisen perheen syntymä- ja nimipäivät. Löytyypä sellainenkin lupapäivä kuin pyhäkoulun tarkastuslupa lokakuun 6. 1913 ja koulun siivouslupa useilta vuosilta. |
Koulun ensimmäinen päärakennus, entinen maalaistalo, jonka rakennusvaiheista lehtileikkeen mukaan koulun 50-vuotisjuhlien aikana ei kukaan silloinen kyläläinen ole muistanut mitään, on vieläkin jykevine hirsineen yhteiskuntamme palveluksessa Rautavaaran kirkolla nykyisenä Metsänhoitoyhdistyksen talona.
Nykyinen koulurakennus on lämpökorjattu vuonna 1978 ja ulkorakennukset maalattu 1984. Tämän koulun perusparannus- ja laajennushanke on pantu vireille jo vuonna 1968. Piirustukset ovat valmiina ja varatkin jo myönnetty, jossain vain hanke seisoo eikä töitä ole päästy alkamaan. Koulu on pienuudestaan ja ahtaudestaan huolimatta varsin vilkkaassa käytössä. Koulun ulkopuolisesta toiminnasta voisi mainita mm. seurakunnan toimesta järjestettävät vanhusten kerhon, päiväkerhon ja varhaisnuorten kerhon sekä monet kansalaisopiston piirit. Koulun väki sekä alueella asuva väestö odottaa ihmettä ja uskoo sen tapahtuvan, jotta koulumme saisi toimia vielä ainakin toiset sata vuotta sille uskotussa arvokkaassa työssä kansamme huomisen hyväksi. Tähän uskoen koulun nykyiset oppilaat, opettajat ja johtokunta istuttivat ensimmäisen koulun paikalle 100-vuotis juhlavuoden ja isänmaamme 70-vuotis juhlavuoden kunniaksi jalokuusen, toivossa, että se vuosisatojen saatossa kasvaisi pihapiirissä seisovien kahden ikikuusen arvoiseksi puuksi ja näkisi sukupolvien vaihtuvan ja yhä uuden iloisen lapsijoukon telmivän tulevaisuudessa ympärilleen.