Historia         

Varhaisimmat havainnot asutuksen olemassaolosta Kangaslahdessa löytyvät kivikaudelta. Kivikautisia esineitä on löytynyt eri puolilta kylää mm. kivikirves ja talttoja.

Täyssinän rauhan (1595) jälkeen Kangaslahdessa mainitaan ensimmäisenä asuinpaikkana Ötkönniemi. Siellä on asunut Ahonen, josta kansan suussa kulkee monenlaisia tarinoita. Ahosen lisäksi historia kirjoista löytyy samoihin aikoihin vaikuttaneet Partaset. He olivat varanneet omistukseensa laajoja alueita Kangaslahdesta.

Laajemmin asutus on saapunut lahden ympärille 1600-luvulla. 1640-luvulla Hans Korhonen sai "anekin" eli metsästys-ja hallintaoikeuden Kangaslahteen. Tähän aikaan kylän nimenä oli Kangaslax. Samoihin aikoihin saapuivat Kokkoset alueelle. Edellä mainitut suvut ovat vaikuttaneet kylässä näihin päiviin saakka.

Isojaon (1784) jälkeen kylällä oli 5 tilaa: lahden länsipuolella Ollila, Kokkola, Heikkilä ja itäpuolella Anttila ja Harala.

1800-luvun lopulla Kangaslahtea suunniteltiin omaksi seurakunnaksi, mutta se ratkesi kuitenkin Varpaisjärven hyväksi.

Vuoteen 1907 saakka Kangaslahti kuului Nilsiän pitäjään. Kylän koulu (perustettu v.1887 Juho Korhosen aloitteesta) on Rautavaaran vanhin. Kirkonkylän koulu on perustettu kaksi vuotta myöhemmin. Koulun toiminta päättyi keväällä 2011.

Kangaslahdessa kuten yleensä maaseudulla opettajista tuli kylän vaikuttajahenkilöitä. Ensimmäinen oli Juho Langinen ja toinen pitkäaikainen Elsa Torvinen. Elsan aviomies Otto Torvinen perusti kaupan Kangaslahteen. Kauppias oli merkkihenkilö kylällä ja koko kunnan alueella.

Laatineet Kauko Korhonen ja Heta Haikarainen.